Syvällä Lapissa eletään elämää eri tahdissa

Inarissa huomaa olevansa syvällä Lapin sydämessä. Tästä kertoo myös se, että alueella on enemmän poroja kuin ihmisiä. Napapiiri ei olekaan enää pohjoisessa vaan etelässä ja virallisten kielten määräkin on kasvanut neljään. Tämä on porojen, saamelaisten, revontulien ja haltijoiden maa.

Muutama kylä pohjoisimmassa Lapissa jatkuu rajan yli Norjan puolelle. Nämä kylät ovat muita vauraampia ja eläväisempiä, sillä norjalaiset käyvät mielellään edullisilla ostoksilla Suomen puolella. Esimerkiksi Näätämö, Nuorgam ja Karigasniemi houkuttelevat matkailijoita rajan takaa. Muualla Lapissa pääelinkeino on matkailu, rajakylissä tärkeämmiksi nousevat kaupankäynti ja palvelut.

Inarissa saamelaisuus näkyy katukuvassa

Inarissa muutama valopilkahdus kaukaisuudessa kertoo, että lähettyvillä on kylä. Maiseman peittää yleensä lumi, kesällä valo. Talvelle revontulia voi ihastella Inarinjärven jäältä ja taivas todella räjähtää väreistä, linnunratakin näkyy selvästi. Inari on Suomen saamelaiskulttuurin keskuspaikka ja täällä käyvät koulussa monet lähikylien lapset. Palvelut ovat kaukana, lähin pankkiautomaattikin 40 kilometrin päässä. Vakituisia asukkaita on noin 500.

Inarissa saamelaiskulttuurin historiaan voi tutustua saamelaismuseo Siidassa. Saamelaisten itsehallintoelin saamelaiskäräjät päättävät saamelaisia koskevista asioista ja monikulttuurisuus näkyy mm. kaksikielisissä tienviitoissa.

Näätämössä suurin osa vierailijoista tulee Norjasta

Näätämössä on asukkaita vain muutama kymmen, mutta palveluita tähän nähden yllättävän paljon. Kylältä löytyy peräti kaksi ruokakauppaa, muutama muu liike, motelli, fysioterapeutin palvelut ja jopa päiväkoti. Kylän raitilla kuulee säännöllisesti norjan kieltä. Suuri osa norjalaisista matkailijoista tulee säännöllisille vierailuille 50 kilometrin päästä Norjan Kirkkoniemestä. Kauppojen asiakkaista jopa 90 prosenttia on norjalaisia.

Sevettijärvellä palvelut ovat kaukana

Pieni Sevettijärven kylä sijaitsee 110 kilometrin päässä Inarista ja se on ollut vuodesta 1949 kolttasaamelaisten kulttuurin pääpaikka. 350 asukkaan Sevettijärveltä on viime vuosina lakkautettu lähes kaikki palvelut, eikä kylällä ole enää edes postia. Sevettijärveä pitääkin osin pystyssä läheisen Näätämön aktiivisuus.

Matkailijat saattavat pysähtyä Sevettijärvellä matkalla Norjaan ja yleensä alueelle tullaan nauttimaan luonnosta ja ihmettelemään kolttakulttuuria. Talvisin kulkupelinä toimii moottorikelkka, kesällä alueella voi kalastaa ja vaeltaa. Elämän tärkeä piirre on kiireettömyys ja päivän suurin tapahtuma voi helposti olla postin tulo.

Baari kylältä kuitenkin löytyy ja siitä saa kiittää Kari Nahkalaa ja Riitta Turpeista. Kylä oli monta vuotta ilman baaria, Vanhan Sevetin Baarin lopetettua toimintansa. Lokakuussa vietettiin kuitenkin Uuden Sevetin Baarin avajaisia, kun keskisuomalainen pariskunta kaipasi elämäänsä muutosta ja näki tilaisuutensa tulleen vanhan rakennuksen huutokaupan aikoihin. Baarin yhteydessä toimii pieni kauppa, joka on kylällä erittäin tervetullut palvelu.

Uusi elämä pohjoisimmasta Lapista

Nahkala ja Turpeinen päättivät ottaa elämälleen uuden suunnan kesällä. He irtisanoutuivat töistään, myivät talonsa ja pakkasivat lopun omaisuutensa ja neljä koiraansa asuntoautoon. Lappi houkutti molempia, sillä alueella oli käyty vaeltamassa jo useana vuonna. Aluksi pariskunta suunnitteli asettuvansa Näätämöön, mutta Sevetin tarjoama mahdollisuus tuntui juuri oikealta. He tosin joutuivat kilpailemaan rakennuksesta 17 muun huutajan kanssa. Pariskunta kertoo kaupan olleen kuitenkin varsin edullinen.

Liikeideana Nahkalalla ja Turpeisella on turistien houkutteleminen uuteen baariin. Turisteja silmällä pitäen he ovat mm. kunnostaneet rakennuksen vieressä sijaitsevan vanhan saunan ja varanneet rantaan kanootteja. Samalla he ovat kunnostaneet vanhaa rakennusta, jossa oli mm. alkanut katto roikkua ja lattia kupruilla. Myös lahonnut terassi kunnostettiin ja siitä tehtiin lämmitettävä, jotta alueella voisi oleskella talvellakin. Pariskunta asuu itse baarirakennuksen yläkerrassa. Paikalliset ovat ottaneet heidät lämpimästi vastaan, sillä baarin myötä kylällä säilyy edes jotain elämää.