Valamon ja Lintulan luostarit tarjoavat paikan hiljentymiselle

Savossa Heinävedellä keskellä kauneinta järvi-Suomea sijaitseva ortodoksinen Valamon luostari on kiehtova vierailukohde monestakin syystä. Osa matkailijoista tulee hakemaan luostarista hiljaisuutta, rauhaa ja tauko kiireisestä arjesta, toisia taas kiinnostaa luostariyhteisön toiminta. Matkailuvalttina toimii myös runoilija Pentti Saarikosken hauta. Munkkeja Valamossa asuu noin kymmenen, mutta matkailijoita käy vuodessa tuhansia. Luostareiden on elätettävä itse itsensä ja matkailu onkin luostarin pääelinkeino ja toiminnan turvaaja, kun vielä 1970-luvulle asti se pääelinkeino oli maatalous. Luostariin on vapaa pääsy ja myös liikuntaesteiset on otettu huomioon. Valamon luostariin kuuluu kolme kirkkoa ja kolme tsasounaa. Tsasouna-sana tulee venäjän kielestä ja tarkoittaa suoraan käännettynä hetkeä. Luostarissa tsasouna on pieni alttariton pyhäkkö ja Karjalassa niitä oli joka kylässä.

Uusi ja vanha Valamo

Luostariin viitataan usein nimellä Uusi Valamon luostari. Alkuperäinen Valamon luostari sijaitsi Karjalan Laatokassa ja toisen maailmansodan myötä se on nyt Suomen rajojen ulkopuolella. Sodan aikana noin 150 munkkia pakeni vanhasta Valamosta venäläisjoukkojen tieltä jäätä pitkin. Suurin osa heistä oli vanhoja miehiä. Mukanaan he raahasivat perunasäkkeihin pakkaamiaan ikoneita, ehtoolliskalusteita ja vanhoja kirjoja. Mukana oli myös Konevitsalainen Jumalanäidin ikoni, joka on nykyään Suomen ortodoksikirkon arvokkain yksittäinen taideteos. Ikoni on tuotu Kreikan Athos-vuorelta, joka on ortodoksien pyhä paikka.

Valamon luostari on toiminut vuosisatojen ajan ortodoksisen kulttuurin keskuksena ja Laatokan saaren vanhassa Valamossa kävivät sisäistä rauhaa ja hiljentymistä etsimässä myös mm. Venäjän tsaarit. Vanhan Valamon luostarin kukoistuskausi oli 1700-luvulla Pietari Suuren aikaan. Tuolloin luostarissa oli 339 munkkia ja 568 kilvoittelijaa.

Matkailun kasvu 1970-luvulla turvasi luostarin elinkeinon

Uuden Valamon suosio kasvoi 1970-luvulla matkaajien keskuudessa, kun jumalanpalveluksissa alettiin käyttää kirkkoslaavin sijasta suomen kieltä. Tämä houkutti myös uusia kilvoittelijoita liittymään veljistöön. Nykyään luostarin vetovoima nojaa sen tarjoamaan ainutlaatuiseen yhdistelmään luonnonkauneutta, historiaa ja rauhaa.

Monelle matkaajalle luostarivierailun päätarkoitus on hiljentyminen. Luostarin ilmapiiri on kiireetön ja rauhallinen. Luostari toimi veljistön kotina ja heidän elämänsä muotoutuu ortodoksisen askeesin ympärille. Arki kulkee verkkaan ja levollisesti. Tunnelma tarttuu helposti myös vierailijaan. Luostarielämä on korostetun yksinkertaista ja kaikilla on omat askareensa.

Suomen luostarit toivottavat matkailijat tervetulleiksi uskontokunnasta riippumatta.

Luostariin on mahdollista jäädä myös yöksi ja alueella toimii pieni hotelli. Vierailijalta odotetaan kohteliasta ja kunnioittavaa käytöstä. Pukeutumisesta ei anneta kovin tarkkoja sääntöjä, mutta paljastavat vaatteet eivät sovi luostariin. Luostarin talkoolaiset käyttävät huivia ja pitkää hametta. Talkoolaiset työskentelevät ruokaa ja majoitusta vastaan.

Taidetta ja muita nautintoja

Valamon luostarin yhteydessä toimii kansanopisto, jossa voi osallistua mm. ikoninmaalauskurssille tai parisuhdekurssille. Valamo on oiva kohde myös taiteen- ja liköörinystäville. Luostarissa vierailija pääsee tutustumaan vaihtuviin taidenäyttelyihin vaikuttavassa ympäristössä. Taidekierroksen jälkeen voi siirtyä nauttimaan luostarin valmistamista marjaviineistä tai calvados-tyyppisestä omenalikööristä, jotka valmistetaan luostarin ympäristön viinimarjoista ja omenoista. Näitä virvokkeita pääsee ihastelemaan viinikellarissa ja nauttimaan lasista ravintolan puolella.

Valamon läheltä löytyy myös vähemmän tunnettu Lintulan nunnaluostari, joka samoin toivottaa vierailijat tervetulleiksi. Vakituiset vierailijat ja talkoolaiset ovat verranneet luostarin tunnelmaa mummolaan. Myös Lintulassa voi majoittua ja matkailijoita palvelee kahvio.

Vierailukohteena Saarikosken hauta

Valamon luostarin hautausmaalla sijaitsevaa Pentti Saarikosken (1937-1983) hautaa voisi vierailukohteena pitää Suomen vastineena Jim Morrisonin haudalle Pariisissa. Viimeisinä vuosinaan Pentti Saarikoski hakeutui useita kertoja Valamoon hiljentymään ja toivoi itse tulevansa haudatuksi sinne. Hauta on Valamon hautausmaalla yksinäisellä paikalla. Sen ympärillä on kiviä ja puinen ortodoksiristi.