Vanajanlinna oli Rosenlewin kunnianhimoinen haavelinna

Hämeenlinnan Harvialassa Katumanjärven rannalla sijaitseva Vanajanlinna on yksi Suomen vaikuttavimmista kartanolinnoista. Nykyään linna on Hämeenlinnan kaupungin omaisuutta ja sitä vuokraa toimintaa pyörittävä Vanajanlinna Oy, mutta arvokas rakennus on ehtinyt historiansa aikana olla myös saksalaisessa ja neuvostoliittolaisessa omistuksessa. Upeissa järvimaisemissa sijaitseva linna on edelleen hieno näky ja esimerkiksi suosittu hääpaikka.

Metsästyslinna vaimolle häälahjaksi

Lääketieteen ja kirurgian tohtori ja Rosenlew-yhtymän pääosakas Carl Wilhelm Rosenlew rakennutti linnan häälahjaksi vaimolleen vuonna 1919. Hän oli vuotta aiemmin jo ostanut paikalla sijaitsevan Äikäälän kantatilan tontteineen, mutta haaveili erityisestä metsästyslinnasta. Tämä sopikin hyvin alueelle, sillä tilaa oli yli 500 hehtaaria ja koko alueella oli vapaa metsästysoikeus.

Päälinnan suunnittelijaksi palkattiin arkkitehti Sigurd Frosterus, joka on tullut tunnetuksi myös Helsingissä sijaitsevan Stockmannin tavaratalon suunnittelijana. Linnan tyylissä on nähtävissä viitteitä barokista, renessanssista ja englantilaisesta kartanoidyllistä. Linnan rakentaminen kesti viisi vuotta ja sitä varten rakennettiin erillinen kapeilla raiteilla varustettu rautatie Harvialan seisakkeelta kartanolla. Tämä oli ainoa tapa saada painavat rakennustarvikkeet paikalle. Myöhemmin rautatietä käyttivät mm. metsästämään saapuvat seurueet.

Vain paras kelpasi Rosenlewille

Linnaansa Rosenlew kelpuutti vain parhaita materiaaleja. Linnan lattioissa käytettiin tammea, takat oli valmistettu marmorista ja graniitista ja seinät intialaisesta mahongista. Linnan rakentamisen aikaan elettiin vielä vahvasti kieltolain alla, mutta tästä huolimatta linnan isäntä rakennutti erillisen salakapakan linnan kellariin. Kyseessä oli taidokkaasti holvattu ja koristemaalattu viinitupa, jonne pääsi kulkemaan ruokasalista piiloportaita pitkin. Lisäksi linnan kellarista löytyy turkkilainen sauna ja uima-allas, jotka valmistettiin marmorista. Parhaimmillaan linnaa yli rakentamassa yli sata työmiestä.

Päälinnassa on neljä kerrosta ja lisäksi kellarikerros. Huoneita on yli 80 ja tiloja rakennuksessa on noin 3 000 neliömetriä. Ensimmäinen kerros on varattu vieraiden viihdyttämiseen ja sieltä löytyvät ruokasali, musiikkisali ja salonki. Länsisiivessä on puolestaan kirjasto ja itäsiipeen rakennettiin kartanon keittiö sekä palveluskunnan asuintilat. Isäntäväki asui rakennuksen toisessa kerroksessa, jonne rakennettiin heitä varten makuuhuoneet, pukeutumishuoneet sekä marmorilla päällystetyt kylpyhuoneet. Toiseen kerrokseen oli varattu huoneet myös talon kunniavieraille; marsalkka Mannerheimille ja Fazerin suvun edustajille.

Linnan upean puutarhan suunnitteli puolestaan kuuluisa puutarhuri-arkkitehti Bengt-Schalin, jonka visioita on edelleen nähtävissä linnan pihalla. Talossa oli lisäksi talvipuutarha, jossa kasvatettiin viinirypäleitä ja persikoita.

Linnan värikäs omistajahistoria

Linna säilyi Rosenlewin omistuksessa vuoteen 1941 asti, jonka jälkeen hän joutui myymään sen rahavaikeuksien vuoksi. Linnan ollessa myynnissä presidentti Risto Ryti haaveili saavansa siitä itselleen kesäasunnon, mutta kauppa meni sivu suun kun saksalainen asetehtailija Willy Daugs teki paremman tarjouksen. Saksan hävittyä sodassa Neuvostoliitolle linna siirtyi sotakorvauksena Neuvostoliiton omistukseen. Tämän jälkeen rakennuksesta ei juuri huolehdittu ja komea linna alkoi rapistua. Vuonna 1947 Yrjö Sirola vuokrasi linnan ja se otettiin Sirola-opiston käyttöön. Vuonna 1956 Sirola-opisto osti rakennuksen ja maat itselleen. Kaupan jälkeen yli puolet maasta luovutettiin rintamamiesten pientila- ja asutuskäyttöön ja puolet jätettiin Vanajan kunnalle. Sirola opisto lopetti toimintansa vuonna 1994 ja myi rakennuksen tontteineen Hämeenlinnan kaupungille.

Suosittu kokousja juhlapaikka

Nykyään Vanajanlinnan tiloissa toimii kokous-, tapahtuma- ja juhlapaikka sekä hotelli. Linnan pihapiirissä sijaitsee Linna Golfin golfkenttä ja lisäksi alueelta löytyy ravintola sekä Day Spa -hoitola. Alueella käy vuosittain noin 100 000 vierailijaa.

Hämeen ELY-keskus on määrännyt Vanajanlinnan suojeltavaksi. ELY-keskuksen mukaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojeltavaksi kuuluvat kulttuurihistoriallisesti arvokas päärakennus ja siipirakennukset sekä linnan ulko- ja sisäarkkitehtuuri. Suojelupäätös koskee myös sisääntulopihaa, puutarhaa ja puistokujannetta.